PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

Pihlajamäen apteekista saat reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet ja muut terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet asiantuntijan neuvojen kera. Meille on tärkeää, että lääkehoitosi onnistuu ja haluamme edistää terveyttäsi ja hyvinvointiasi.  Pihlajamäen apteekissa on hyvä tunnelma, palvelemme nopeasti ilman pitkää jonottamista.  Jos tarvitset jotakin tuotetta, joka ei ole hyllyssämme, tilaamme sen mielellämme sinulle, jos suinkin mahdollista. Pihlajamäen apteekissa järjestyvät myös reseptien uusiminen, lääkkeiden annosjakelu ja tarvittaessa kotiin kuljetus. Tiliasiakkuus ja suoramaksusopimus ovat käteviä esimerkiksi silloin, kun joku toinen hoitaa apteekkiasiasi puolestasi.  Tervetuloa palvelevaan lähiapteekkiin !


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu Tiliasiakkuus ja suoraveloitus, Kotiinkuljetus, Tarvittaessa tuotteen tilaaminen asiakkaalle
Palvelukielet: suomi svenska English
Palveluhenkilöt: Sydänyhdyshenkilö, Diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Helsingin Pihlajamäen apteekki
Meripihkatie 3
00710 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe klo 8.00 - 18.30
la klo 9.00 - 15.00

Puhelin
(09) 387 6787
(09) 374 5174 (fax)

Sähköposti
pihlajamaen.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.pihlajamaenapteekki.fi/

Ajankohtaista

POIKKEUSAUKIOLO TI 6.2 4.2.2024

Apteekkimme on poikkeuksellisesti auki TI 6.2..2024 klo 18 asti. (muina arkipäivinä olemme auki klo 18.30 asti)



TALVIEDUT 4.2.2024

Pihlajamäen apteekin TALVIEDUT ovat alkaneet. Tarjoukset ovat voimassa 5.2-31.3.2024. Tuotteita rajoitetut erät. Tarjouskuvaston voit avata tästä

Tervetuloa edullisille ostoksille.



TAMMIEDUT

Pihlajamäen apteekin TAMMIEDUT ovat alkaneet. Tarjoukset ovat voimassa 3.1-31.1.2024. Tuotteita rajoitetut erät. Tarjouskuvaston voit avata tästä

Tervetuloa edullisille ostoksille.



JOULUN AUKIOLOT

Pihlajamäen apteekki toivottaa kaikille asiakkailleen Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Uutta Vuotta.

Palvelemme Joulun aikaan seuraavasti:

la 23.12 olemme avoinna 9-15

su 24.12 Jouluaatto: suljettu

ma 25.12 Joulupäivä: suljettu

ti 26.12 Tapaninpäivä: olemme avoinna 10-14


Uutena Vuotena palvelemme seuraavasti:

la 30.12 olemme avoinna 9.00-15.00

su 31.12 Uudenvuodenaatto: suljettu

su 1.1.2023 Uudenvuodenpäivä: suljettu

pe 6.1.2023 Loppiainen: suljettu


Muina päivinä olemme auki normaalisti (ma-pe 8-18.30 ja la 9-15)



KOTIINKULJETUSPALVELU

Muistithan Pihlajamäen apteekin kotiinkuljetuspalvelun. Mikäli et pääse itse apteekille, niin ole meihin yhteydessä. Tuomme apteekkituotteet suoraan kotiovellesi. Soita meille puh. 09 3876787



Terveydeksi!-lehden uutisia

Epäsäännöllinen nukkuminen lisää sydänriskejä

25. maaliskuuta 2025 – Tuoreen tutkimuksen mukaan epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Lue koko artikkeli

25. maaliskuuta 2025

Epäsäännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys nähdään riippumatta unien pituudesta.

Tulosten perusteella epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Tämä havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.

Tutkijat selvittivät myös unen määrän vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan tämän aineiston perusteella se ei vaikuttanut epäsäännölliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.

Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan häiriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmiä mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, minkä jälkeen osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen

24. maaliskuuta 2025 – Alueelliset erot ADHD-diagnooseissa ovat yhä suuria, mutta sukupuolierot ovat kaventumassa, kertoo tuore THL:n selvitys. Lue koko artikkeli

24. maaliskuuta 2025

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL:n) rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.

- Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

Alueelliset erot isoja

Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.

Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ja ADHD-lääkkeiden käytössä ovat suuria. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.

- Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, toteaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.

 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Kalapainotteinen ruokavalio hidastaa MS-taudin etenemistä

19. maaliskuuta 2025 – Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia. Lue koko artikkeli

19. maaliskuuta 2025

MS-tauti eli multippeliskleroosi saattaa edetä hitaammin, jos potilaan ruokavaliossa on paljon kalaa, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Kalan syöminen on aiemmin yhdistetty myös pienempään riskiin sairastua MS-tautiin.

Ruotsalaisten tulokset perustuvat 2 700 MS-potilaan viisitoistavuotiseen seurantaan, ja sen perusteella paljon kalaa syövien MS-tauti paheni epätodennäköisemmin kuin potilaiden, joiden ruokavaliossa oli harvoin kalaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin laajalti potilaiden toimintakykyä, kuten kävelyä, lihasten toimintaa sekä puheen ja aistien toimintaa.

Suotuisia vaikutuksia havaittiin myös potilailla, jotka seurannan aikana lisäsivät kalan käyttöä. Yhteydet nähtiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia elämäntapoja ja taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia. Myös kalan sisältämä tauriini-aminohappo saattaa selittää yhteyksiä, mutta asiaa pitää vielä tutkia lisää.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.

MS-taudissa keskushermosto vaurioituu veren valkosolujen tuhotessa hermoja suojelevaa vaippaa eli myeliiniä. Tautia sairastaa arviolta 6 000 suomalaista, ja se on yleisin nuorten aikuisten vammauttava neurologinen sairaus. Oireita ovat muun muassa näkö-, tasapaino- ja virtsanpidätysvaikeudet, uupumus ja lihasjäykkyys.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille