PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

2. helmikuuta 2025

Laihuushäiriö (anoreksia nervosa) on vakava mielenterveyshäiriö, jonka oireina on pakonomainen laihduttaminen ja ruumiinkuvan häiriöt, jotka johtavat pahimmillaan vaaralliseen aliravitsemustilaan sekä masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Tuore Turun PET-keskuksen tutkimus osoittaa, että aivojen opioidivälittäjäaineiden toiminnan muutokset voivat olla laihuushäiriön taustalla.

- Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät syömistä ja nautinnon kokemuksia. Laihuushäiriössä aivojen opioiditoiminta on voimistunutta verrattuna terveisiin verrokkeihin, kun taas lihavilla potilailla saman järjestelmän toiminta on vaimentunut. Näiden molekyylien toiminta säätelee todennäköisesti sekä ruokahalun heikkenemistä että voimistumista, toteaa professori Pirjo Nuutila.

Tutkimuksissa mitattiin myös aivojen sokerinkulutusta. Aivot käyttävät noin 20 % koko elimistön energiankulutuksesta, joten tutkijoita kiinnosti, miten energian saannin väheneminen näkyy aivojen energiatasapainossa. 

–  Laihuushäiriöpotilaiden aivot käyttivät sokeria yhtä paljon kuin terveiden verrokkien aivotkin. Vaikka alipaino heikentää elimistön toimintaa monella tavalla, pyrkivät aivot kuitenkin suojautumaan ja säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään, sanoo professori Lauri Nummenmaa.

– Aivot säätelevät ruokahalua ja syömistä, ja aivojen toiminnan muutokset liittyvät niin yli- kuin alipainoonkin. Koska aivojen opioiditoiminnan muutokset ovat yhteydessä myös ahdistukseen ja masennukseen, voivat uudet tuloksemme selittää laihuushäiriöön liittyviä mielialan ja tunne-elämän muutoksia, Nummenmaa jatkaa.

Tutkimus toteutettiin yhdessä Turun yliopiston, TYKS:n ja eteläkorealaisen Pusanin yliopiston kanssa. Laihuushäiriöstä kärsivien potilaiden ja terveiden verrokkien aivot kuvattiin positroniemissiotomografian avulla Turun PET-keskuksessa. 

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

29. tammikuuta 2025

Tuoreen Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetun tutkimuksen mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sekä runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö, olivat yhteydessä nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.

Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä vain vähän lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävät ruokavaliot olivat yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen. 

Biologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli siitä, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ikäänsä.

- Osa havaituista yhteyksistä voi selittyä myös muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sillä sekä terveydelle suotuisilla että terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille. Ruokavaliolla säilyi kuitenkin pieni itsenäinen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon, sanoo tutkijatohtori Suvi Ravi. 

Tutkimuksen osallistujat olivat 20–25-vuotiaita kaksosia, mistä johtuen tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteinen geeniperimä, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ympäristö, selittää ruokavalion ja vanhenemisen yhteyttä nuoressa aikuisuudessa. 

Tutkimus on osa Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä -tutkimushanketta, jota rahoittaa Juho Vainion säätiö. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin Kaksosten kehitys ja terveys (FinnTwin12) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 826 yksittäistä kaksosta ja 363 kaksosparia. Ruokavaliota selvitettiin frekvenssikyselyllä, jossa osallistujat raportoivat 55 eri ruoka-aineen tyypillisen käyttötiheyden.  

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

28. tammikuuta 2025

Vähintään 5 000 askelta päivässä liikkuvat säästyvät masennusoireilta muita todennäköisemmin, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Myös liikunnan lisääminen näyttäisi pienentävän masennusoireiden riskiä.

Analyysissa yhdistettiin 33 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 96 000 aikuisen terveystiedoista. Mukaan kelpuutettiin vain tutkimuksia, joissa fyysistä aktiivisuutta oli mitattu askelmittareilla tai vastaavilla laitteilla.

Masennusoireiden riski oli tasaisesti sitä pienempi mitä enemmän potilas liikkui, tulokset osoittivat. Hyödyt olivat kuitenkin selvimmät osallistujilla, jotka ottivat vähintään 5 000–7 000 askelta päivittäin. Heidän masennusriskinsä oli noin 30–40 prosenttia pienempi kuin alle 5 000 askelta päivittäin liikkuvien.

Myös liikunnan lisääminen liittyi masennusriskin pienentymiseen. Riski pieneni 9 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden, tulokset osoittivat.

Meta-analyysin tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä masennuksen ehkäisyssä. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu lievittävän masennusta sairastavien oireita varsinkin, jos se yhdistetään muihin masennushoitoihin. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta myös liikunnan sosiaaliset puolet saattavat selittää osan.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla