PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

25. heinäkuuta 2025

Päivittäin ainakin puolitoista tuntia kävelevät saattavat säästyä pitkittyviltä alaselkäkivuilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa näkemystä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä selkävaivojen vähentämisessä.

Norjalaisten tutkimukseen osallistui 11 000 keskimäärin 55-vuotiasta, joilla ei ollut kroonisia alaselkävaivoja neljävuotisen seurannan alkaessa. Osallistujien kävelyä ja sen intensiteettiä seurattiin aktiivisuusmittareilla keskimäärin viiden päivän ajan.

Tulosten perusteella vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät sairastuivat alaselkäkipuun noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät korkeintaan 78 minuuttia päivässä. Myös kävelyvauhti vaikutti kroonisten alaselkäkipujen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä.

Kroonisena alaselkäkipuja pidettiin, jos ne olivat jatkuneet vähintään kolme kuukautta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ehkäisyssä, mutta niitä kannattaa silti tulkita varoen. On esimerkiksi mahdollista, että paljon liikkuvat ovat muutenkin terveempiä ja siksi pienemmässä sairastumisvaarassa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

24. heinäkuuta 2025

Metformiinilääkitys voi tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää tyypin 2 diabetesta sairastavien sekavuustiloja eli deliriumia. Diabetekseen liittyvät sekavuustilat johtuvat usein poikkeuksellisen suurista tai pienistä veren glukoositasoista, mutta sekavuuden taustalla voi olla myös muita syitä.

Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siihen osallistui yli 130 000 iäkästä tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joista puolet oli metformiinilääkityksellä.

Sekavuustilat olivat noin viidenneksen harvinaisempia potilailla, jotka olivat metformiinilääkityksellä, tulokset osoittivat. Yhteys oli voimakkaampi potilailla, joiden lääkitys oli jatkunut pitkään tai joiden metformiiniannokset olivat suurempia.

Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin.

Delirium on keskushermoston toiminnanhäiriöstä johtuva äkillinen sekavuustila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset elimelliset tekijät ja sairaudet. Sekavuustilassa henkilön tajunnan taso, tarkkaavaisuus ja huomiokyky ovat heikentyneet.

Metformiini pienentää veren glukoosipitoisuutta estämällä maksan glukoosintuotantoa. Se on paljon käytetty ja edullinen lääke, ja sitä suositellaan usein tyypin 2 diabeteksen ensisijaislääkkeeksi.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. heinäkuuta 2025

Globaalisti yli 8 miljoonaa ihmistä sairastaa silmänpohjan ikärappeumaa, joka voi vakavasti haitata näkökykyä. Seuraavien vuosikymmenten aikana potilaiden määrä tulee todennäköisesti myös kasvamaan, tuore selvitys osoittaa.

Yli 200 maata ja vuodet 1990–2021 kattavan tutkimuksen perusteella vuonna 1990 näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairasti arviolta 3,6 miljoonaa ihmistä, mutta vuoteen 2021 mennessä luku oli noussut jo 8 miljoonaan. Kehitys johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta. Tähän viittaa myös se, että samaan aikaan ikävakioidut sairastuvuusluvut ovat hieman laskeneet.

Jos suunta jatkuu samana, vuonna 2050 näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa yli 20 miljoonaa miestä ja naista, tutkijat arvioivat. Tupakointi on tunnettu silmänpohjan ikärappeuman riskitekijä, joten kehitys voi vielä hidastua, jos tupakointia saadaan vähennettyä merkittävästi.

Tutkimus julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri.

Arviolta 100 000 suomalaisella on silmänpohjan ikärappeuma. Yleensä potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla