PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

5. elokuuta 2025

Hengitysilman pienhiukkaspäästöt ja muut ilmansaasteet saattavat suurentaa riskiä sairastua Parkinsonin tautiin taiwanilaistutkimus osoittaa.

Ilmansaasteiden yhteyksiä Parkinsonin tautiin on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 5,1 miljoonan keskimäärin 50-vuotiaan taiwanilaisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 21 000 osallistujaa sairastui Parkinsonin tautiin.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien asuinalueiden ilmansaastepitoisuuksista, he havaitsivat monien keskeisten ilmansaasteiden liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin.

Hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten ja suurempien PM10-hiukkasten suuret pitoisuudet liittyivät noin kolme kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden altistuminen oli vähäisempää. Typpi- ja rikkidioksidien suuret pitoisuudet liittyivät puolestaan 1,5–2-kertaiseen sairastumisriskiin. Myös otsonialtistuksen ja Parkinson-riskin välillä oli yhteys, mutta se ei ollut yhtä voimakas.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, mutta tutkimuksen luonteen vuoksi myös muut seikat kuin ilmansaasteet ovat voineet vaikuttaa sairastumisiin. Ilmansaasteet ovat lukuisin tavoin haitallisia ja voivat aiheuttaa monia sairauksia, joten niiden vähentäminen on joka tapauksessa tärkeää.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.

Parkinsonin tauti on etenevä ja parantumaton neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Sitä sairastaa noin 16 000 suomalaista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

4. elokuuta 2025

Paljon liikkuvat ja etenkin ohjattua liikuntaa harrastavat lapset näyttäisivät sairastuvan mielenterveyden häiriöihin muita epätodennäköisemmin. Varsinkin tämä koskee poikia, ruotsalaistutkimus osoittaa.

Ruotsalaisten tulosten perusteella keskeistä näyttäisi olevan noin 10–11 vuoden iässä harrastettu liikunta. Tuolloin fyysisesti aktiivisimmat lapset sairastuivat muun muassa masennukseen ja ahdistukseen selvästi epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Liikunta liittyi pienempään mielenterveysongelmien riskiin sekä tytöillä että pojilla, mutta yhteys oli pojilla voimakkaampi.

Yhteydet havaittiin riippumatta siitä, millaista liikuntaa lapsi harrasti, mutta erityisen selvästi ne nähtiin ohjattua liikuntaa, kuten jalkapalloa tai muuta urheilulajia harrastavilla.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa havainnot viittaavat lapsuusiän liikuntaharrastusten ehkäisevän ennen 18 vuoden ikää alkavia mielenterveysongelmia, mutta myös monet muut seikat voivat vaikuttaa tuloksiin. Lapsen liikunnallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat monet seikat, jotka saattavat myös liittyä heidän sairastumisriskeihinsä.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Siihen osallistui 17 000 lasta, joita seurattiin 18-vuotiaaksi saakka.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

31. heinäkuuta 2025

Verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviää juuri nyt runsaasti mainoksia, joissa erilaisia tuotteita markkinoidaan virheellisesti THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, Fimean hyväksyminä tai muiden lääketieteen asiantuntijoiden suosittelemana.

Viimeisimpänä verkossa on havaittu deepfake -videoväärennöksiä THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, jotka mainostavat diabeteksen hoitoon tarkoitettua ihmelääkettä. THL muistuttaa tiedotteessaan, että asiantuntijat eivät koskaan osallistu yksittäisten hoitojen tai lääkevalmisteitten mainostamiseen. Jos sellaiseen törmää, kyse on väärennöksestä, jota ei pidä uskoa.

Fimea ei myönnä tuotteille sertifikaatteja

Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt myös mainoksia, joissa väitetään Fimean myöntäneen tuotteelle sertifikaatin tai muun luvan. Lääkkeille myyntiluvan myöntää lääkeviranomainen, joko Fimea tai Euroopan lääkevirasto. Myyntiluvan saaneet lääkkeet löytyvät Fimean lääkehausta ja niitä myydään vain apteekeissa tai laillisissa verkkoapteekeissa. Lääkinnällisille laitteille ei myönnetä ennakkoon lupia, vaan niiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa valmistaja.

Näin tunnistat huijausmainoksen

Huijausmainoksen tunnistaa usein siitä, että tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mainoksissa luvataan esimerkiksi nopeaa painonpudotusta tai flunssan paranemista hetkessä. Mainoksissa käytetään usein ennen ja jälkeen -kuvia, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin. Myös tunnettujen asiantuntijoiden kasvojen käyttö mainoksissa on varoitusmerkki epärehellisestä toiminnasta. Tyypillisesti huijaustarjouksissa myös hoputetaan nopeaan ostopäätöksen tekemiseen käyttämällä esimerkiksi ilmaisuja "viimeinen mahdollisuus" tai "vain tänään".

Luotettavalla toimijalla on aina verkkosivustolla selkeät tiedot yrityksestä ja asiakaspalvelusta. Huijaussivustoilla kunnollisia yrityksen yhteystietoja ei useinkaan ole. Epäilyttäviltä sivustoilta voi puuttua myös turvallinen maksamistapa tai toimitus.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla