PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

31. heinäkuuta 2025

Verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviää juuri nyt runsaasti mainoksia, joissa erilaisia tuotteita markkinoidaan virheellisesti THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, Fimean hyväksyminä tai muiden lääketieteen asiantuntijoiden suosittelemana.

Viimeisimpänä verkossa on havaittu deepfake -videoväärennöksiä THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, jotka mainostavat diabeteksen hoitoon tarkoitettua ihmelääkettä. THL muistuttaa tiedotteessaan, että asiantuntijat eivät koskaan osallistu yksittäisten hoitojen tai lääkevalmisteitten mainostamiseen. Jos sellaiseen törmää, kyse on väärennöksestä, jota ei pidä uskoa.

Fimea ei myönnä tuotteille sertifikaatteja

Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt myös mainoksia, joissa väitetään Fimean myöntäneen tuotteelle sertifikaatin tai muun luvan. Lääkkeille myyntiluvan myöntää lääkeviranomainen, joko Fimea tai Euroopan lääkevirasto. Myyntiluvan saaneet lääkkeet löytyvät Fimean lääkehausta ja niitä myydään vain apteekeissa tai laillisissa verkkoapteekeissa. Lääkinnällisille laitteille ei myönnetä ennakkoon lupia, vaan niiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa valmistaja.

Näin tunnistat huijausmainoksen

Huijausmainoksen tunnistaa usein siitä, että tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mainoksissa luvataan esimerkiksi nopeaa painonpudotusta tai flunssan paranemista hetkessä. Mainoksissa käytetään usein ennen ja jälkeen -kuvia, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin. Myös tunnettujen asiantuntijoiden kasvojen käyttö mainoksissa on varoitusmerkki epärehellisestä toiminnasta. Tyypillisesti huijaustarjouksissa myös hoputetaan nopeaan ostopäätöksen tekemiseen käyttämällä esimerkiksi ilmaisuja "viimeinen mahdollisuus" tai "vain tänään".

Luotettavalla toimijalla on aina verkkosivustolla selkeät tiedot yrityksestä ja asiakaspalvelusta. Huijaussivustoilla kunnollisia yrityksen yhteystietoja ei useinkaan ole. Epäilyttäviltä sivustoilta voi puuttua myös turvallinen maksamistapa tai toimitus.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

30. heinäkuuta 2025

Tuoreen tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat voisivat varmuuden vuoksi välttää kännykän, tietokoneen ja muiden laitteiden runsasta käyttöä lastensa läsnä ollessa. Tulosten perusteella laitteet saattavat häiritä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja mahdollisesti haitata lasten ajatustoimintojen, tunnetaitojen ja käyttäytymisen kehitystä.

Tiedot käyvät ilmi meta-analyysista, jossa yhdistettiin 21 aikaisemman tutkimuksen aineistot ja yhteensä 15 000 osallistujan tiedot. Älylaitteiden, tietokoneen ja median käytöstä kysyttiin vanhemmilta. Osallistujien lapset olivat alle viisivuotiaita.

Kännykän ja muiden medialaitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa liittyi jossain määrin lapsen kognitiivisten kykyjen, tunnetaitojen, käytöksen ja sosiaalisten taitojen heikompaan kehitykseen, tulokset osoittivat. Lapset myös viettivät enemmän aikaa ruutujen ääressä.

Tutkijat korostavat, että havaitut yhteydet olivat heikohkoja ja älylaitteiden käytön lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Aiempien tutkimusten perusteella vanhemman liiallinen älylaitteiden käyttö voi kuitenkin haitata lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, mikä etenkin varhaislapsuudessa saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

25. heinäkuuta 2025

Päivittäin ainakin puolitoista tuntia kävelevät saattavat säästyä pitkittyviltä alaselkäkivuilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa näkemystä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä selkävaivojen vähentämisessä.

Norjalaisten tutkimukseen osallistui 11 000 keskimäärin 55-vuotiasta, joilla ei ollut kroonisia alaselkävaivoja neljävuotisen seurannan alkaessa. Osallistujien kävelyä ja sen intensiteettiä seurattiin aktiivisuusmittareilla keskimäärin viiden päivän ajan.

Tulosten perusteella vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät sairastuivat alaselkäkipuun noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät korkeintaan 78 minuuttia päivässä. Myös kävelyvauhti vaikutti kroonisten alaselkäkipujen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä.

Kroonisena alaselkäkipuja pidettiin, jos ne olivat jatkuneet vähintään kolme kuukautta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ehkäisyssä, mutta niitä kannattaa silti tulkita varoen. On esimerkiksi mahdollista, että paljon liikkuvat ovat muutenkin terveempiä ja siksi pienemmässä sairastumisvaarassa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla